kreikka
Lento kohti kreikkaa lähti aamulla kuudelta. Helsingin paikallisliikenne ei siihen aikaan tarjonnut mitenkään hyviä vaihtoehtoja joten päätimme olla nuukia ja mennä jo illalla kentälle, ja torkkua siellä aamuun. Muuten hyvä idea mutta eihän siellä saanut levättyä pätkääkään. Aivan koomassa kun kone lähti. Eka väli Muncheniin meni nukkuen. Perillä meitä tervehti
Meksiko
Cenoteilla sukeltelu ei ollut terveyden kannalta paras. Sain taas perinteisen reissuflunssan. Tällä kertaa vain ei tarvinnut helikopterikyytiä. No pari kolme päivää on kuitenkin mennyt kurkku aika kipeänä. Meridan jälkeen ajeltiin Tulum-nimiseen kaupunkiin jossa vietettiin kolme yötä. Itse tyydyin lepäämään ekan päivän. Seuraavana päivänä käytiin katsomassa Tulumin raunioita. Eli kaupungin rannan
Meksiko
Toisena päivänä Meridassa ajeltiin Cuzamaan katsomaan cenote-nimellä kulkevia makean veden altaita. Altaat ovat usein maanalaisia, vain pieni hämärä suuaukko josta avautuu isompi luola. Katossa olevista aukoista tulee altaaseen valoa. Seuraavana päivänä sitten Chichen Itzan kautta Tulumiin.
Meksiko
Seuraava päivä Lontoossa meni British Museumia ja luonnontieteellistä museota kierrellessä. Seuraavana aamuna lähdettiin lentokentälle hyvissä ajoin ja päästiin laukkuinemme koneeseen. 11 tuntia lentokoneessa, perillä auton vuokraus ja reilu kolme tuntia ajelua. Lopulta päädyimme Merida nimiseen kaupunkiin. Pirteys taso ei ollut enää mikään paras, mutta käytiin syömässä tacot iltapalaksi. Ja siitä
Meksiko
Aikainen herätys aamulla ja Finnairilla kohti Lontoota. Lontooseen saavuttiin hieman myöhässä ja matkalaukkujakin saimme odottaa puolisen tuntia. Siitä vauhdilla sitten bussiasemalle ja ensimmäisellä mahdollisella bussilla kohti Gatwickia (lipunmyyjä onnistui vielä pidättelemään meille lähdössä ollutta bussia), josta seuraava lento lähtee. Gatwickilla sitten check-iniin, jossa meille kerrottiin että voitte kyllä lähteä mutta
nepal
Eilinen päivä meni pitkälti bussissa. Illalla käytiin kangaskaupassa. Marsu etsi äidilleen hamekangasta ja valintaan meni aikaa suht reilusti. Minulle jäi aikaa jutella kaupan omistajien kanssa. Myyjä, mies, ihmetteli että kuinka olen näin vanha ja minulla ei ole lapsia. Säälivä ilme kertoi että olen vähän niinkuin nyt epäonnistunut tässä hommassa. Ja
nepal
Aamu alkoi pilvisenä Sarangot-kukkulalla. Ei taaskaan saatu ihan niitä maisemia mitä toivottiin, mutta taasen näkyi muutama pilkahdus vähän korkeampia huippuja. Kavuttiin Sarangotin näköalahuipulle katsomaan maisemia. Myös toissapäiväinen Rauhan Pagodi näkyi täältä hienosti. Paikallisia naisia saapui huipulle leikkaamaan nurmikkoa. Ilmeisesti maisema on ihan sykähdyttävä heillekin, pitivät vartin maisemanihailutauon ennen hommien aloittamista.
nepal
Toinen päivä samoilua Pokharassa. Tämä on semmoinen tyypillinen turistikaupunki joka löytyy monesta lämpimästä maasta. Tarjolla on monenlaista aktiviteettia ja tekemistä. Rantakatu on täynnä krääsäkauppoja ja pieniä sieviä ravintoloita. Vuokrasimme aamupäivästä hassun polkuveneen pariksi tunniksi. Minulla oli Nepalin suhteen yksi lintubongaustavoite: halusin kuvan kuningaskalastajasta. Chitwanissa se ei onnistunut, joten seuraava mahdollisuus
nepal
Tämän päivän ajatuksena oli mennä veneellä Phewa-järven yli ja kävellä sieltä takaisin hotellille. Ja katsella matkalla mitä vastaan sattuu tuleemaan. Ensimmäinen kohde järven toisella puolella on World Peace Pagoda, Buddhalainen rauhansymboli. Pagoda on muutaman sata metriä järven yläpuolella viidakon takana. Kävelyreitti oli aurinkoisena päivänä ihan hikoiluttava. Pagodan ja useampien kahvitaukojen
nepal
Aamupala vielä Chitwanissa. Söimme ulkona ja vieressä puskassa pomppi hauskannäköinen lintu. Valitettavasti opas tuli juuri samalla leveilemään lintutietämyksellään ja pelotti linnut pois joten kuvat jäi hieman heikoiksi. Linnun nimi on jopa ulkonäköä hauskempi: punaperäbulbuli. Tänään oli taas vuorossa bussissa istumista, n. 6 tuntia. En edelleenkään ymmärrä tämän maan liikennettä. Siinä
nepal
Tai Chitwanissa, sama asia eri kielillä. Joka tapauksessa, eilen päädyttiin mukavan oloiseen viidakkolodgeen Sauharan kylässä. Ja heti aamusta oli ohjelmassa kanoottiretki läheisellä Rapti-joella. Joella joka rajaa varsinaisen luonnonpuistoalueen puiston bufferialueesta. Kohtalo oli lisännyt ohjelmaan myös rankan vesisateen. Kanoottireissu oli hieman vaisu. Joessa piti olla krokotiileja, mutta niitä ei näkynyt. Sen
nepal
Tänään ohjelmassa oli kuutisen tuntia siirtymistä Chitwaniin ja auringonlaskun katselua viidakossa. Kuulostaa hienolta, mutta voi pojat kuinka hauskasti tämä lopulta sujuikaan... Oltiin päästy Katmandun ulkopuolelle muutama kymmenen kilometriä kun alkoi suorastaan infernaalisen hidas jonotus. Edessä oli ollut maanvyöry, jonka avaaminen kesti muutaman tunnin. Istuimme paikoillamme autossa. Kun jono vihdoin pääsi