zimbabwe
Aamulla herätyskello oli soimassa 6:30. Jonkinverran seitsemän jälkeen on auto odottamassa portilla ja lähdemme ajelemaan kohti Botswanan rajaa. Tarkoitus on mennä Choben kansallispuistoon eläimiä etsimään. Rajamuodollisuudet menivät helposti, enää ei tarvitse keltakuumerokotustodistusta. Pitää vain kävellä desinfiointiastian läpi suu-ja sorkkatautin leviämisen estämiseksi. Reissu alkaa lyhyellä evästauolla. Sain myös kuulla, että
zimbabwe
Bussi toi perille ja sain nukuttua yön. Aamulla kämpän verhossa oli viitisen senttiä pitkä ruma ötökkä, joka oli ilmeisesti joku kaskas. Vic falls on pieni kaupunki. Hyvin turistinen semmoinen. Muuten mukavan oloinen, mutta noita hiton matkamuistomyyjiä on aivan liikaa. Kävelin parin kilometrin matkan kaupalta putouksille, ja sinä aikana ainakin kymmenen
zimbabwe
Tän päivän ohjelmassa oli päästä bussilla Hararessa Victorian putouksille. Ja eipä se oikeastaan muuta sisältänyt kuin että aamulla hyppäsin taksiin joka vei bussille. Sitten istuin bussissa 13 tuntia ja lopulta järkkäilin itseni vielä majapaikkaan. Aivan aluksi viereen istui nuori raskaana oleva nainen. Hänellä tuntui olevan vaikeuksia löytää mukavaa asentoa, ja
zimbabwe
Nyt on mennyt muutama päivä kierrellen kaupunkia ja hoitaen asioita. Aina ulos lähtiessä tukee käveltyä ihan kotiportin vieressä olevan katumyyjän ohi. Kyseessä on ilmeisestikin yhden perheen tulonlähde. Kun äiti ei ehdi myymään, niin sitten perheen poika Munashu hoitaa tiskiä. Pojalla on kuulemma koulu lopuillaan, mutta pitäisi vielä yksi lukukausi opiskella.
zimbabwe
Vuokraisäntä on ollut viikonlopun reissussa ja hänen kanoistaan käy pitämässä huolta Pamaku -niminen mies. Eilen hän ohimennen kysyi että lähdemmekö huomenna aamupäivällä kirkkoon. Hetken pohdin ja olin sitten että mikä ettei. Onpahan taas uusi kokemus. No aamusta kirkkovaatteet päälle (en kyllä ollut mitenkään varautunut) ja menoksi. Pääsimme paikalle täpötäyteen kirkkoon.
zimbabwe
Aamulla tuli herättyä tähän meidän mahtavaan herätyskukkoon. Tämän päivän teemana oli vessan oven ja tietokoneen korjaus. Vessan ovi oli näin vieraskäytössä hieman hankala, siinä ei ollut kahvaa ja se pysyi kiinni pahvinpalalla karmin ja oven välissä. Eli kitkalla, ilman pahvinpalaa ovi tuppasi aukeamaan ihan itsestään. Haasteena tässä oven korjauksessa oli,
zimbabwe
Päivät täällä on minulle enemmän paikallista arkea kuin lomailua. Tämän päivän homma oli viedä Pörri eläinlääkärille. Se kaipasi jotain rokotusta ja matolääkettä. Koukkasimme aamulla greendalen (Hararen kaupunginosa) keskustan kautta, josta nappasin aamupalaa. Unohtui aiemmin mainita, että myös polttoaine on täällä hyvin säännösteltyä. Jonot huoltoasemille on huomattavat. Oxxin "työ"
zimbabwe
Päivä lähti taas hieman hitaasti käyntiin. Tuntuu että illat menee kun kuuntelen ääniä pihalta. Se äänimaailma on kovin erilainen siihen mitä oman kerrostalokämpän ikkunan läpi kuuluu. Sirkat sirittää ja jotkut muut eläimet rapisevat ? Ja sitten jossain vaiheessa laitan korvatulpat ja nukahdan. Oxx oli aamulla löytänyt paikalle ja päätyi ropaamaan autoaan.
zimbabwe
Pääsin hyvin perille siskon luokse, hieman väsyneenä, mutta se on onneksi ohimenevää. Lento laskeutui kymmenen aikaan Harareen ja Virva tuli Oxxin ja muutaman muun kaverin kanssa kentälle vastaan. Oxx ja sen kaveri tietenkin hieman viinalle tuoksuen kuten kunnollinen paikallinen mies aina on ? No joo, ei niinkään hieno asia ottaen huomioon,
zimbabwe
Ettei matkaruumiinlämpö pääse nousemaan kuumeeksi lähdin nyt lähes samantien Zimbabween siskoa katsomaan. Lento lähti mukavaan aikaan illalla kymmenen jälkeen joten ei tarvinnut herätä epämiellyttävän aikaisin. Tämä oli toisaalta myös helpompi vaihtoehto uuden vuoden viettoon, ei tarvinnut miettiä missä on ja kenen kanssa. Lennot oli Qatarilla Dohan kautta. Vaikka en nyt
kreikka
Hidas aamu. Eilen ihmiset tuntuivat olevan aika lailla koteihinsa linnoittautuneina. Tänään ulkona on huomattavasti enemmän porukkaa ja ravintolatkin on auki. Lähdimme katsomaan paikallista kirkkoa, jossa on sanottu olevan 99 ovea. Tai oikeasti pitäisi olla 100, mutta yhtä ei ole vielä löydetty. Täällä näyttää vähän jokaisessa kadunkulmassa ja notkossa olevan pieni
kreikka
Santorini osoittautui vähän hankalaksi saareksi näin turistikauden ulkopuolella. Lähes kaikki paikat kiinni ja julkiset kulkee huonosti. Hotelli oli paikassa jossa oli enemmän kissoja kuin ihmisiä. Pakollisten nähtävyyksien jälkeen sinne ei jäänyt kovin paljoa tekemistä. Aika siis lähteä liikkeelle. Ostimme liput Naxoksen sisarsaarelle Parokselle. Näillä vähän vähemmän turistisilla, mutta kuitenkin riittävän