Välipäiviä Cuscossa

Sademetsän jälkeen oli tarkoitus levätä hetki ja totutella olemaan hieman korkeammassa. Seuraava isompi ohjelma olisi Salkantay vaellus Machu Picchulle ja se menee n. 4600 metrin korkeudessa. Noin korkealle ei voi mennä ihan tuosta vaan, tai muuten tiedossa on vuoristotaudin oireita. Suositus on siis, että oleilee muutaman päivän Cuscossa jossa korkeus on 3400 ja totuttautuu siinä alhaisempaan ilmanpaineeseen. Itselläni olo Cuscossa oli suhteellisen normaali. Rappusia kiiveessä hengästyy helposti, mutta muuten ei päänsärkyä yms. Päätinin ekana Cusco päivänä ottaa ohjelmaksi läheisellä rauniolla käymisen. Eli kohteeksi Sachayhuaman (tämä lausuttuna on jotakuinkin sexy woman). Se on 3700 metrin korkeudessa. Kyseessä on vanha inkojen linnoitus, jonka tarkoitus oli ilmeisesti suojella Cuscon pyhää (sacred, ei holy) kaupunkia. Jossain vaiheessa kuitenkin espanjalaiset ehtivät valloittamaan paikan ja tietenkin samalla keräämään sieltä kiviä omiin projekteihinsa. Mutta edelleen jäljellä on kohtuullisen komea linnoitus!

Paikka on tunnettu massiivista kivistä ja siitä kuinka hienosti ne on toisiinsa liitetty. Väliin ei mahtuisi edes paperia. Ja kivet lukittautuvat toisiinsa muotojensa perusteella. Täällä monet näkevät kaikenlaisia kuvioita mitä kivet muodostavat. En tiedä onko se totta vai mielikuvitusta.

Oli siellä myös yksi tuulihaukka. Tai näitä on täällä muutenkin aika paljon. Tuulista seutua.

Ostin itselleni paikallisen ns. museokortin jolla pääsee yhdellä maksulla useaan museoon tai muuten vanhaan kohteeseen. Käytin iltapäivän kiertämällä pari museota. Näistä ei nyt ihan hirveäsi saanut irti, mutta pari hassua taideteosta löyty.

Mutta on täältä löytynyt paljon aika hienoa muraaleja.

Olen täällä viihdyttänyt itseäni koittamalla perulaistaa kaikki asiat mitä teen. Yleisesti ottaen jos joku juttu halutaan saamaan kuulostamaan hienolta siihen lisätään eteen joku näistä: sacred, hidden, secred tai inka (voi olla vielä muitakin). Nyt esim jos on ollut edessä matkustuspäiviä niin oon käynyt ihan sacred KFC:ssä syömässä varmuuden vuoksi turvallista ruokaa.

Vaihdoin majapaikaksi Crepeteria & Hostel La Bo'M nimisen hostellin. Tämä on siitä kiva, että täällä on paljon muitakin reissaajia ja aamupalaa syödessä voi helposti jutella muiden kanssa ja kysellä niiden suunnitelmista. Täältä saa siis myös ruokaa jota he kuvaavat ranskalaisen ja perulaisen keittiön yhdistelmänä. Ja myös maisema terassilta on aika hieno.

Olo Cuscossa oli edellisenä päivänä ihan ok, joten ajattelin että ehkä tässä voisi tehdä jotain muutakin kuin kaupunki hengailua ja päätin varata moottoripyöräreissun sacred valleyhin. Laittelin edellisenä iltana whatsappissa viestiä firmalle joka moisia retkiä järjestää. Hinta oli hieman kalliimpi kuin mitä netissä ilmoittivat, mutta ilmeni, että heillä ei ollut ryhmää tälle päivälle tiedossa joten lähtisin kaksistaan oppaan kanssa. Tämä kuulosti hyvältä! Aamulla puoli yhdeksältä olikin taksi odottamassa ja ajelimme vähän syrjemmässä olevan moottoripyöräretkijärjestäjän toimistolle. Tehtiin tarvittavat paperityöt ja sitten hypättiin pyörän päälle. Sain 300 kuutioisen BMW endoron. Tosin en ole ihan varma oliko tämän kytkin ihan ehjä. Kierroksia joutui laittamaan liikkeelle lähtiessä lähemmäksi 5000 että pyörä ei hyytynyt.

Alunperin netissä luki että matka olisi enimmäkseen asfalttia, mutta hiekkatietä olisi n. 20% matkasta. Sanoin oppaalle että hiekkatie kävisi kyllä minulle hyvin ja sitten tuntuikin että lopulta nuo prosentit oli päinvastoin. Tosi hauskoja pikkuteitä.

Inkojen pyhässä laaksossa meillä oli kolme kohdetta. Ensimmäinen nimeltään Moray. Tämä on vanha inkojen viljelyterassi. Eri tasoilla on eri lämpötila ja se soveltui siten erilaisten kasvien viljelyyn.

Toinen paikka oli Maras-suolakaivos. Tai en tiedä oliko tämä varsinaisesti kaivos. Lähinnä tuommoisia altaita joissa oli vettä ja se kuivui sitten suolaksi. Oli nämä kyllä jännän näköisiä.

Välillä pidimme ruokatauon. Kieltäydyin tälläkin kertaa marsun lihasta, mutta kokeilin alpakkaa. Se oli aika maukasta.

Viimeinen matkakohde oli Pisac-niminen kylä, jossa oli myös kuuluisia inkaraunioita. Nämä eivät ole linnoitus vaan ennemmin tavallista asutusta. Mutta oli taas aivan järkyttävän kokoinen alue kierrettävänä. Alkaa nämä rauniot kärsimään pientä inflaatiota kun koko ajan on toinen toistaan hienompia kokonaisuuksia.

Kiertelin raunioita ehkä hieman liian pitkään. Sain ajella oppaan perässä aika vauhtia takaisin Cuscoon. Mutta se oli hauskaa mutkaista asfalttitietä. Välillä pienten kylien läpi.

Huomenna alkaa neljän päivän Salkantay vaellus joka päättyy Machu Picchulle. Kävin illalla briiffauksessa. Mukavan oloista sakkia, mutta aika nuoria. Yksi vanhempien pariskunta mukana. Opas on puhelias, mutta ei kovin selväpuheinen. Mutta aikataulu on selvä ja se riittää.