Tässä on jo melkein asettunut tänne Vancouveriin. Jonkinlainen työ ja viikonloppurutiini on tässä jo syntynyt. Tosin jotenkin joka päivä on iltaisin jokseenkin kaikkensa antanut olo, johtunee ehkä kuitenkin uuden ja erilaisen ympäristön haasteista. Yöt on myös aika meluisia, jonka vuoksi ehkä nukun vähän kevyemmin, tosin muistan myös nähneeni unta joka yö, joten plussaa siitä. Mutta laittelenpa nyt tänne taas vähän muistiin mitä on tullut tehtyä viimeaikoina.
(Jos pitkä juttu aurinkopaneeleista ei kiinnosta niin lopussa on kuvia) Zimbabwen reissun yhtenä tavoitteena on saada tehtyä pieni aurinkosähkösysteemi siskon asuntoon. Siitä tosin saattaa olla kohta muutto tulossa mutta tuon saan kyllä otettua mukaan. Laittan tähän hieman teknisemmän tarinan miten tuo nyt on saatu kasaan. Ja tosiaan, täällä kutsutaan sähköä
Ugandan reissun jälkeen oma matka jatkuu kohti Zimbabwen pääkaupunkia Hararea. Siskon luokse kylään pariksi viikoksi. Lento lähti Entebbestä kolmelta yöllä ja laskeutui Harareen puoliltapäivin. Täällä on sadekausi parhaimmillaan ja vettä tulee päivittäin. Ohjelmaa en ole itselleni juurikaan tänne suunnitellut, lähinnä yritän saada aurinkopaneelit Virvan kämppään ja katsastella täkäläisiä nurkkia. Asustan
Sipin jälkeen edessä oli taas matkustusta. Nyt kaupunkiin nimeltä Jinja. Se on luonnonystävien ja extremelajien harrastajien Ugandan pyhiinvaelluskohde. Täällä on tarjolla kaikkea mahdollista mitä Niilissä voi tehdä. Mutta siis hyppäsimme Sipilä matatuun joka vei meidän suoraan Jinjaan. Tiedossa nelisen tuntia istumista varpaat (omat tai naapurin) suussa kamoja halaten. Meillä saattoi
Matkustus julkisilla ei ole tämän maan parhaita asioita, mutta luonto sen sijaan usein korvaa matkustuksen aiheuttaman hampaiden kiristelyn. Olemme nyt päässeet Sipi Falls nimiseen paikkaan. Täällä on siis vesiputouksia. Ne eivät ole mitään isoja, tai edes korkeimpia, mutta ne näyttävät hienoilta. Tai no, on ne meidän makuun ihan riittävän korkeita,