Aivan Kampalaa

Safari loppui ja on aika palata Kampalaan. Viimeisenä aamuna oli kuitenkin vielä aikainen herätys sillä matkan varrella on tarkoitus käydä katsomassa Simpansseja sademetsässä. Eli lähdemme oppaan kanssa kävelemään Budongon sademetsään, jossa toivottavasti lopulta sitten näkisimme Simpansseja.

Lyhyehkön kävelyn jälkeen löysimme kaksi simpanssia puunlatvasta syömässä hedelmiä ja tiputtelemassa kuoria sieltä. Niistä ei valitettavasti saanut kovin kummoisia kuvia kun olivat niin korkealla.

Opas ehdotti että lähdemme etsimään toista ryhmää joka voisi olla kuvauksellisempi. Ne oli aika kaukana joten puskimme noin tunnin verran sademetsän sisään. Välillä ihan helppoa polkua, mutta toisinaan aika piikkistä tiheikköä.

Tunnin kävelyn jälkeen meitä ei palkittu, lauma oli jatkanut syvemmälle viidakkoon vauhdilla. Me palasimme autolle. Mutta pelkkä kävely sademetsässä oli kyllä ihan jännä kokemus.

Pääsimme lopulta takaisin Kampalaan jossa ensimmäinen yö on Ndere kulttuurikeskuksessa. Huoneen saatuamme teimme katsauksen rahatilanteeseen ja kummastukseksi kummaltakin puuttui jonkinverran käteistä, dollareita 50-75 ja hieman shillinkejä. Ne olivat kadonneet jonnekin. Aikamme pohdittuamme päädyimme siihen että joku on käynyt safarilodgella meidän teltassa ja vienyt sieltä hieman rahaa ajatuksella että sitä ei huomattavasti heti. Minulla oli ollut repussa lämpötila/ilmankosteus loggeri (ruuvitag), siinä näkyi muutama poikkeava kohta jotka todennäköisesti olivat vierailukohdat. Juuri sopivasti kun olimme safarilla tai syömässä (eli tod.näk. henkilökunnan jäsen).

Mutta palataan siihen kulttuurikeskuksen. Syy miksi sinne varsinaisesti menimme oli illan tanssiesitys. Keskus järjestää humoristista koostetta Ugandalaisista (ja ehkä myös lähialueideiden) perinteisistä tansseista. Ja hehän olivat aivan hurjan hyviä tanssimaan. Ainoa valituksen aihe paikassa oli siellä lennellyt lepakkolauma. Yläpuolella lenteli muutama suhteellisen miehekkään kokoinen lepakko, ja ne kakkailupommitti aluetta. Itsekin sain t-paidan pesukuntoon niiden takia. Toivottavasti ei uusi covid lähde täältä.

Ndere keskuksen yöpaikka ei ollut mikään kummoinen, pieni huone jossa sänky, jossa vielä muovi lakanoiden alla. Jatkoimmekin seuraavana päivänä Bushpig-nimiseen reppureissaajapaikkaan. Se oli varsin mukavan oloinen ja sai pyykitkin pestyä. Ajatus oli pitää aika leppoisa lepopäivä ja kävimme ainoastaan syömässä päivällä. Ajattelimme testata ihan lähellä olevaa hyväksi kehuttua italialaista ravintolaa. Se olikin oikein hyvä, tosin hieman kallis, mutta silti alle 20€ per nenä. Katsoimme myöhemmin tripadvisorista kaupungin parhaat ravintolat ja tuo oli listalla kakkosena! Mietimmekin että emme (tai lähinnä minä) oikein sopineet porukkaan kun kaikilla muilla oli jotain guccia päällä 😄.

Noniin, ja sitten tähän päivään. Eli tavoitteena on päästä paikallisella bussilla Mbaleen. Se tarkoitti aamusta mopotakseilua bussille.

Bussi olikin sitten perinteinen afrikkalainen. Istuttiin asemalla kunnes koko auto oli täynnä. Siinä meni reilu tunti. Ja kun päästiin vauhtiin kaikenlaista myyntitykkiä suhasi innokkaasti käytävillä.

Tällä kertaa terveystuotteet, tai pikemminkin "terveys"tuotteet olivat myyntihitti. Näköjään kun riittävän vakuuttavasti niitä esittelee niin kauppa käy. Tarjolla oli kyllä kaikkea hammastahnasta "taikasauva"-saippuaan. Kampalassa oli mainos jossa heidän taitojaan todennäköisesti esiteltiin.

Pieni piristys matkassa oli takapenkin lasten mielenkiinto meihin. Sai ilmaisen päähieronnan kun ne tökki ja kokeili hiuksia.

Lopulta noin 7 tunnin matkan jälkeen päästiin Mbaleen. Siellä vielä vähän taisteltiin bodakuskien suuntavaiston kanssa ja päästiin hotellille. Tää onkin ihan kiva ja siisti paikka. Hyvä pitsa täälläkin, mutta ei voittanut Kampalaan italialaista.

Huomenna kohti Sipi-fallsin hienoja maisemia.